Napier-ruoho maistuu vuohille ja sitoo maata
Pääskyjen hanke Nepalin Kaukolännessä, Mastan kunnassa, näkyy ja vaikuttaa. Merkittävimpiä muutoksia on viljelyn monipuolistuminen. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen tulostuu rehuntuotannon ja eroosion torjunnan onnistuneena yhteytenä ja ympäristön siistiytymisenä.
Hankekyliemme asukkaat ovat oppineet kasvattamaan pihapiirissään palkokasveja, perunaa, tomaattia, chiliä ja juurikkaita niin omaa käyttöön kuin myyntiinkin. Kaksi kauppiasta piirikunnan keskuksesta, Chainpurista, käy säännöllisesti Mastassa ostamassa viljelijöiden tuotteita. Myös kunnan koulut, kunnanvirasto ja poliisiasema ostavat ruokatarvikkeensa paikallisilta viljelijöiltä.
USAID on vuosikausia tukenut kouluruokailua Mastassa, mutta ei enää. Pääskyt selvittävät, voisiko kouluruokailun järjestämiseen saada varoja Mastan kunnalta tai hallitukselta.
Maataloustuotteiden jatkojalostaminen kiinnostaa tuottajaryhmiä. Tähän antaa uutta potkua se, että osa Mastan kunnasta on kuluvana vuonna päässyt säännöllisen sähkönjakelun piiriin. Tähän asti sähköä on saatu aurinkopaneelien lisäksi vain sadekautena toimivasta pienvesivoimalasta. Vauraammissa kotitalouksissa ja majataloissa näkyi jo uusia sähköjohtoja ja valaistus oli parantunut.
KERÄILYTUOTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN ORGANISOITAVA PAREMMIN
Pääskyt yhdessä Mastan kunnan kanssa on hankkinut laitteen, jolla voidaan puristaa öljyä mm. Himalajan kirsikan, sinapin ja rypsin siemenistä. Kunta haluaisi, että laitteen operoinnin hoitaa yksityinen yrittäjä, joka maksaa öljykasvien kerääjille tai kasvattajille reilun hinnan. Pääskyjen mielestä kyseeseen voisi tulla myös tuottajaryhmä, joka palkkaisi koneenkäyttäjän kyseiseen työhön. Toimintamallista neuvotellaan parhaillaan.
Avoinna on myös kysymys metsien keräilytuotteiden hyödyntämisestä. Nykyisellään keruuta ei ole mitenkään organisoitu; keruu on yksittäisten metsänkäyttöryhmien jäsenten varassa ja myynti lähinnä intialaisten ja kiinalaisten ostajien aktiivisuudesta riippuvaista.
Metsien keräilytuotteita ovat Himalajan kirsikan lisäksi mm. saippuamarja, ruusunmarjaa muistuttava kuheli, lokta-pensaan kuoresta saatava kuitu, josta valmistetaan paperia, sekä monet lääkeyrtit, joita käytetään niin intialaisessa ayurveda-lääkinässä kuin perinteisessä kiinalaisessa parantamisessa. Niiden lainmukainen myynti edellyttää luvan saamista piirikunnan forest officerilta sekä yhteisömetsän puheenohtajalta, joille on myös maksettava 2-15 prosenttia provisiota myyntituotosta. – Pääskyt on ehdottanut kollektiivisempaa keräily- ja myyntitoimintamallia.
REHUKASVI JOKA TORJUU EROOSIOTA
Kolmas teema, jossa on tapahtunut edistystä, on vuohien kasvatuksen ekologinen kestävyys. Vuohien määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, mutta rehun saatavuus on haaste varsinkin kuivalla kaudella marraskuusta toukokuuhun. Aiemmat (esimerkiksi suuren saksalaisen Heifer-projektin) yritykset vuohien rehukasvien istuttamiseksi ovat epäonnistuneet. Tänä vuonna hyviä tuloksia on saatu Napier- eli elefanttiruohon istutuksista. Kyseessä on erittäin nopeakasvuinen rehukasvi, joka myös torjuu eroosiota vahvojen juuriensa ansiosta. Mastan alueella on napier-taimitarha.
MUOVIT KERÄTÄÄN JA POLTETAAN KESKITETYSTI
Hankealueellamme on alettu kiinnittää huomiota ympäristön roskaantumiseen. Muovipakkaukset kertyvät kastelukanaviin ja kylänraitille ja ovat vaaraksi kuljeksiville lehmille ja vuohille sekä tukkivat kastelukanavia. Tähän saakka muoveja on lähinnä avopolteltu talojen pihoilla.
Pääskyjen toimesta on nyt rakennettu viisi betonista polttopaikkaa, joissa muovijätteet voidaan hävittää avopolttoa tehokkaammin. Polttopaikat on valittu yhdessä kyläyhteisöjen kanssa. Kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa tuottajaryhmät, naisryhmät ja terveydenhoidon vapaaehtoiset (female community health volunteer) siivoavat kyläkeskusten alueet ja toimittavat roskat polttopaikalle. Myös koululaisia on osallistunut siivoamiseen. Keskusteluja on käyty ympäristökerhojen perustamisesta kouluihin.
Kunta ei toistaiseksi ole ottanut vastuuta jätehuollosta.
—
Raimo Lilja kävi monitorointimatkalla Mastan hankkeessa loka-marraskuussa 2025
Teksti ja kuvat: Raimo Lilja. Otsikkokuva: Napier-ruoho eli elefanttiruoho kasvaa miestä korkeammaksi yhdessä kasvukaudessa. Kuvassa projektipäällikkö Umesh Joshi Bhatekholan kylän ”malliviljelijän” Dala Bahadur Kathayatin ja hänen puolisonsa välissä.
Edistä ympäristökestävää toimeentuloa ja naisten asemaa Nepalissa tekemällä lahjoitus Sahara Nepalin hankkeelle Pääskypuodissa tai tilisiirtona (FI06 5780 0720 2384 06, viite: 39097)
Käytämme lahjoitustuotot sataprosenttisesti hankkeen hyväksi.
